Englannin kielessä on sukupuolisidonnaisia persoonapronomineita yksikön kolmannessa persoonassa. Maskuliininen pronomini on he (johdannaismuodoilla him, his ja himself); feminiininen pronomini on she (johdannaismuodoilla her, hers ja herself); neutri on it (johdannaismuodoilla its ja itself). Kolmannen persoonan monikko he ja sen taivutetut ja johdetut muodot (them, their, themselves jne.) ovat sukupuolineutraaleja, ja niitä käytetään myös viittaamaan yksikön persoonallisiin edeltäviin henkilöihin (esim. ”When a recipient of an allowance under section 4 absents themself from Canada, payment of the allowance shall …”)

Generally speaking, he refers to male, and she refers to females. Kun henkilö on omaksunut eri sukupuolta olevan persoonan (esimerkiksi näyttelemällä tai esiintymällä dragissa), käytetään persoonan sukupuolta osoittavia pronomineja, kun viitataan siihen henkilön tavanomaisen identiteetin lisäksi. Homoslangissa pronominit käännetään joskus päinvastaisiksi (gender transposition). Hän- ja hän-pronomineja käytetään yleensä ihmisistä; sen käyttö voi olla epäinhimillistävää, ja mikä tärkeämpää, se viittaa sukupuolen puuttumiseen, vaikka sellainen olisikin olemassa, ja on siten yleensä sopimatonta. Sitä käytetään joskus vauvasta, kun ei ole edeltäjää, kuten poikaa tai tytärtä, ja sen sukupuoli on merkityksetön tai häiritsevä. Sitä käytetään usein muista kuin ihmiseläimistä, joiden sukupuoli on tuntematon, vaikka se onkin epätarkka, mutta hän tai häntä käytetään usein muista kuin ihmiseläimistä, joiden sukupuoli on tiedossa. Häntä tai häntä käytetään muusta kuin ihmiseläimestä, johon viitataan varsinaisella nimellä (esim. ”Fido jumaloi huopaansa”.).

Muut englanninkieliset pronominit (ensimmäisen ja toisen persoonan persoonapronominit minä, me, te jne., monikon kolmannen persoonan persoonapronominit he, epämääräiset pronominit yksi, joku, kuka tahansa jne. ja muut) eivät tee mies- ja naissukupuolista eroa, eli ne ovat sukupuolineutraaleja. Ainoa ero, joka tehdään, on persoonallisen ja ei-persoonallisen viittauksen välillä (joku vs. jokin, kuka vs. mikä jne.).

Sitä käytetään joskus nimetyistä laivoista ja maista, mutta tätä voidaan pitää vanhanaikaisena ja se on vähenemässä. Joissakin paikallisissa murteissa ja satunnaisessa puheessa hän ja hän käytetään erilaisista esineistä ja nimetyistä kulkuneuvoista (kuten henkilökohtaisesta autosta). Elävillä esineillä, kuten roboteilla ja ääniavustajilla, oletetaan usein olevan sukupuoli, ja joskus niillä on myös nimi, joka vastaa sukupuolta. (Ks. Gender in English § Metaphorical gender.)

Transsukupuolisille henkilöille tyylioppaat sekä toimittajien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhdistykset suosittelevat käyttämään pronominia, jota kyseinen henkilö suosii tai pitää sopivana. Asiakkaiden tai potilaiden kanssa asioidessaan terveydenhuollon ammattilaisia kehotetaan ottamaan huomioon henkilöiden itsensä käyttämät pronominit, mikä voi tarkoittaa eri pronominien käyttöä eri aikoina. Tämä koskee myös asianomaisen henkilön suosimaa nimeä. LGBTQ+-puolustusryhmät kehottavat myös käyttämään asianomaisen henkilön suosimia tai sopiviksi katsomia pronomineja ja nimiä. Ne suosittelevat lisäksi välttämään sukupuolen sekoittumista, kun viitataan transsukupuolisten henkilöiden taustaan, esimerkiksi käyttämällä titteliä tai arvoa, jotta vältyttäisiin sukupuolittuneelta pronominilta tai nimeltä.

Ei ole olemassa yleistä yhteisymmärrystä sukupuolineutraalista kolmannen persoonan pronominista, jota voitaisiin käyttää henkilöstä, jonka sukupuolta ei tiedetä tai jonka sukupuoli-identiteetti ei ole binäärinen; erilaisia vaihtoehtoja kuvataan seuraavissa kohdissa.

It ja one sukupuolineutraaleina pronomineinaEdit

Mikäli ”he” ja ”she” käytetään ihmisinä pidettävistä entiteeteistä (mukaan lukien yliluonnolliset olennot ja joskus sympaattiset ei-inhimilliset eläimet, erityisesti lemmikkieläimet), pronominia ”it” käytetään tavallisesti entiteeteistä, joita ei pidetä ihmisinä, vaikka ”he” tai ”she” käyttö on vapaaehtoista tunnetun sukupuolen omaavista ei-inhimillisistä eläimistä (ja pakollista eläimistä, joihin viitataan varsinaisella nimellä). Quirk et al. antavat seuraavan esimerkin, joka havainnollistaa sekä ”se” että ”hänen” käyttöä viitattaessa lintuun:

• Punarinta rakentaa pesänsä hyvin valitulle paikalle … ja munien kuoriuduttua emolintu ruokkii poikasiaan siellä useita viikkoja.

Pronominia ”se” voidaan käyttää myös lapsista joissakin tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun sukupuoli on epämääräinen tai kun kirjoittajalla ei ole tunnesuhdetta lapseen, kuten tieteellisessä yhteydessä.Quirk et al. antavat seuraavan esimerkin:

• Lapsi oppii puhumaan ympäristönsä kieltä.

The Handbook of Non-Sexist Writing -kirjan mukaan se on joskus ”itsestään selvä” valinta lapsille.” Esimerkkeinä annetaan:

• Yhteiskunnalle vauvan sukupuoli on toiseksi tärkeämpi kuin sen terveys.

mutta myös puhekielisempi

• Kun uusi vauva tulee, se nukkuu Lilin huoneessa.

”Sitä” saatetaan käyttää jopa silloin, kun lapsen sukupuoli on tiedossa. Seuraavassa tarinassa hahmot viittaavat kerronnan keskiössä olevaan poikalapseen ”hän”-nimellä, mutta sitten kertoja puhuu siitä ”se”-nimellä:

• ”Hän ei näytä keneltäkään muulta kuin itseltään”, sanoi rouva Owens tiukasti. … Silloin … lapsi avasi silmänsä valppaasti. Se tuijotti ympärilleen …

Tässä tapauksessa lapsesta ei ole vielä kehittynyt hahmoa, joka voi kommunikoida lukijan kanssa.

Mutta silloin, kun ei viitata nimenomaan lapsiin, ”se” sanaa ei yleensä käytetä ihmisiin, ei edes silloin, kun heidän sukupuolensa ei ole tiedossa.

Muuten sukupuolineutraali pronomini, jota voidaan käyttää ihmisiin viittaamiseen, on persoonaton pronomini ”yksi”. Sitä voidaan käyttää yhdessä yleisnimen hän kanssa kirjoittajan mieltymyksen ja tyylin mukaan.

• Kunkin opiskelijan tulisi säästää kysymyksensä loppuun asti.
• Oman tulisi säästää kysymyksensä loppuun asti.
• Oman pitäisi säästää kysymyksiään loppuun asti.

Perhekielessä käytetään usein yleisnimitystä sinä yhden sijasta:

• Sinun pitäisi säästää kysymyksesi loppuun asti.

Yleisnimitys hän ja hänMuutos

Voi olla, että pronominin he muotoja oli käytetty sekä miehistä että naisista keski-englannin ja nykyenglannin aikana. ”Englannin kielen historiassa oli pikemminkin pitkä ajanjakso, jolloin oletettavasti maskuliinisen persoonapronominin (him) valinta ei kertonut mitään referentin sukupuolesta tai sukupuolesta.” Varhainen esimerkki siitä, että hän-pronominin käyttö määrättiin viittaamaan sukupuoleltaan tuntemattomaan henkilöön, on Anne Fisherin vuonna 1745 ilmestynyt kielioppikirja A New Grammar. Myös Fowlerin vanhemmat painokset olivat tätä mieltä.

• Asiakas toi ostoksensa kassalle kassalle.
• Supermarketissa asiakas voi ostaa mitä tahansa tarvitsemaansa.
• Kun asiakas riitelee, ole aina samaa mieltä hänen kanssaan.

Tätä voi verrata sanan mies käyttöön ihmisestä yleensä (vaikka tämä oli sanan ”mies” alkuperäinen merkitys germaanisissa kielissä, aivan kuten latinankielinen sana ”ihminen yleensä”, homo, tuli merkitsemään ”miespuolista ihmistä” – joka latinaksi oli vir – useimmissa romaanisissa kielissä).

• ”Kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.”
• ”Ihminen ei voi elää pelkällä leivällä.”

Vaikka muodollisessa englanninkielessä he-, him- tai his-pronominin käyttöä sukupuolineutraalina pronominina on perinteisesti pidetty kieliopillisesti oikeana, tällaista käyttöä voidaan pitää myös sukupuolisopimusta rikkovana.:48

Yleisnimi hän on yhä useammin herättänyt kiistoja, koska se näyttää heijastavan ennakkoluuloa miehiä ja mieskeskeistä yhteiskuntaa kohtaan ja naisia vastaan. Sukupuolten välisen tasa-arvon tiedostaminen ja puolustaminen lisääntyi 1800- ja 1900-luvuilla, mikä on johtanut erityisesti sukupuolineutraalin kielen suosimiseen. Geneerisen hän-pronominin käyttö on vähentynyt muiden vaihtoehtojen hyväksi.

Jotkut ovat pitäneet sitä myös ennakkoluuloisena, kuten seuraavissa tapauksissa:

• Massachusettsin lääketieteellinen yhdistys esti tehokkaasti naislääkäreiden jäsenyyden sillä perusteella, että yhdistyksen säännöissä käytettiin pronominia hän, kun puhuttiin jäsenistä.:46
• The Persons Case, oikeustaistelu siitä, luettiinko kanadalaiset naiset oikeushenkilöiksi, jotka olivat kelpoisia istumaan senaatissa, kääntyi osittain sen perusteella, että käytettiin pronominia ”he”, jolla viitattiin (geneeriseen) henkilöön, jolla oli kelpoisuus olla senaattori.

Sen käyttö joissakin yhteyksissä voi antaa häiritsevän tai naurettavan vaikutelman:

”… jokainen voi itse päättää, tekeekö abortin vai ei.”

– Albert Bleumenthal, N.Y. State Assembly (siteerattu Longman 1984), siteerattu Merriam-Webster’s Concise Dictionary of English Usage

”… ihanne, jonka mukaan jokaisella pojalla ja tytöllä on oltava sellaiset välineet, että hän ei joudu vammautumaan taistelussaan yhteiskunnallisen edistyksen puolesta …”

– C. C. Fries, American English Grammar (1940) siteerattu teoksessa Readers Digest 1983; siteerattu teoksessa Merriam-Webster’s Concise Dictionary of English Usage

”… She and Louis had a game-wher could find the ugliest photograph of itself”

– Joseph P. Lash, Eleanor and Franklin (1971) (siteerattu Readers Digest 1983; siteerattu Merriam-Webster’s Concise Dictionary of English Usage)

• William Safire hyväksyi The New York Timesin On Language -palstallaan geneerisen hän-nimityksen käytön ja mainitsi muistinvaraisen lauseen ”uros syleilee naista”. Eräs lukija vastasi antamalla esimerkin muka sukupuolineutraalin he:n käytöstä:
  

  ”Tavallinen amerikkalainen tarvitsee pieniä rutiineja valmistautuessaan töihin. Kun hän ajaa partansa tai föönaa hiuksensa tai vetää sukkahousunsa jalkaan, hän helpottaa itseään pienin askelin päivän vaatimuksiin.”

  – C. Badendyck , The New York Times (1985); siteerannut Miller ja Swift.:46

Sitä on perinteisesti käytetty yleispronominina, kun on tehty yleistyksiä johonkin ryhmään kuuluvista ihmisistä, kun oletetaan, että suurin osa ryhmän jäsenistä on naisia:

• Sihteerin tulisi pitää malttinsa kurissa.
• Sairaanhoitajan on aina oltava ystävällinen potilailleen.

Sukupuolittoman kirjoittamisen kannattajat pitävät geneerisen hän-pronominin välttämistä osoituksena siitä, että muka sukupuolineutraali hän ei itse asiassa olekaan sukupuolineutraali, koska se ”tuo mieleen miespuolisen kuvan”. Sama pätee myös geneeriseen she, joka tuo mieleen naisen mielikuvan.

Yksikössä theyEdit

Vähintään 1300-luvulta lähtien he (mukaan lukien johdannaiset ja taivutetut muodot, kuten he, heidän, heidän, heidän itsensä, itse ja itsensä) on käytetty, vaihtelevalla yleisellä hyväksynnällä, viittaamaan yksikön antecedenttiin. Tätä käyttöä kutsutaan usein yksikköön he. Nykyään se ei ole poikkeuksellinen eikä sitä useinkaan pidetä virheellisenä, varsinkaan epävirallisessa kielenkäytössä.

• Sanon jokaiselle tässä huoneessa olevalle henkilölle: viihtykööt hyvin tänä iltana!
• Kuka tahansa, joka saapuu ovelle, voi päästää itsensä sisään käyttämällä tätä avainta.
• ”If a person is born of a … gloomy temperament … they cannot see help it.” – Chesterfield, Kirje pojalleen (1759)

Thugh the ”singular they” has a singular antecedent, it is used with a plural verb form.

Sitä voidaan käyttää silloinkin, kun subjektin sukupuoli on ilmeinen; he viittaa pikemminkin geneeriseen (tai tyyppiluokan edustajaan) kuin yksilöivään tulkintaan:

• ’Tis meet that some more audience than a mother, since nature makes them partial, should o’erhear the speech – Shakespeare, Hamlet
• There’s not a man I meet but doth salute me / As if I were their well-acquainted friend – Shakespeare, Comedy of Errors
• If some guy beat me up, then I’d leave them.
• Jokainen morsian toivoo, että hänen hääpäivänsä sujuu suunnitelmien mukaan.

Hän tai hän, (s)hän jne. muokkaus

Ympäryslauseet ”hän tai hän”, ”hänen tai hänen”, ”hänen tai hänen”, ”itse” ratkaisevat ongelman, vaikka ovatkin hankalia. Nämä perifraasit voidaan lyhentää kirjallisesti muotoon ”he/she”, ”(s)he”, ”s/he”, ”him/her”, ”his/her”, ”himself/herself”, mutta niitä ei ole helppo lyhentää suullisessa viestinnässä. Poikkeuksena ”(s)hän” ja ”s/he”, kirjoittaja voi edelleen valita, kumman pronominin hän asettaa ensimmäiseksi.

She:n ja he:n vuorottelu Muokkaa

Kirjailijat käyttävät toisinaan rubriikkeja she:n tai he:n valintaan, kuten:

• Käyttäkää ensisijaisen tekijän sukupuolta.
• Käyttäkää ”she:n” ja ”he:n” vuorottelua.
• Vaihda kappaleen tai luvun mukaan.
• Käytä hän ja hän erottaaksesi kaksi ihmisryhmää toisistaan.

Historialliset, alueelliset ja ehdotetut sukupuolineutraalit yksikön pronominit Muokkaa

Historiallisesti englannin murteissa oli kaksi sukupuolineutraalia kotoista pronominia, ou ja (h)a. Dennis Baronin Grammar and Gender -teoksen mukaan:

Vuonna 1789 William H. Marshall kirjoittaa, että on olemassa murteellinen englanninkielinen eeppinen pronomini, yksikkö ”ou”: ”’Ou will’ ilmaisee joko he will, she will tai it will.” Marshall jäljittää ”ou” keskieurooppalaiseen epikeneen ”a”, jota 1300-luvun englantilainen kirjailija John of Trevisa käytti, ja sekä OED että Wright’s English Dialect Dictionary vahvistavat ”a:n” käytön hänestä, hänestä, hänestä, it:stä, heistä ja jopa I:stä. Tämä ”a” on pelkistetty muoto anglosaksisista he = ”hän” ja heo = ”hän”.

Baron kuvailee edelleen, miten näiden sukupuolineutraalien termien jäänteitä on säilynyt joissakin brittiläisissä nykysuomen murteissa (esimerkiksi hoo sanalle ”she” Yorkshiressä), ja joskus yhtä sukupuolta olevaa pronominia saatetaan käyttää vastakkaista sukupuolta olevaan ihmiseen tai muuhun eläimeen. Edellä mainittua hoo:ta käytetään joskus myös Länsi-Midlandsissa ja Lounais-Englannissa yleisenä sukupuolipronominina.

Jossain West Countryn murteissa pronominia er voidaan käyttää joko he:n tai she:n sijasta, vaikkakin vain heikoissa (painottomissa) sijoissa, kuten tag-kysymyksissä.

Lisäksi Essexissä, Kaakkois-Englannissa, keski-englannin aikana kirjoitusasu ”hye” saattoi viitata joko häneen tai häneen.

Viime aikoina Baltimoren kaupungissa ja mahdollisesti muissakin yhdysvaltalaisissa kaupungeissa on alettu käyttää yo:ta sukupuolineutraalina pronominina.

Vaihtelevia ehdotuksia muiden epätyypillisten pronominien käytöstä on esitetty ainakin 1800-luvulta lähtien.

Nenis Baronin mukaan neologismi, joka sai suurimman osittaisen valtavirran hyväksynnän, oli Charles Crozat Conversen vuonna 1884 tekemä ehdotus thon, joka on lyhennys sanasta ”that one” (muut lähteet ajoittavat sen syntyajankohdan vuodelle 1858):

Thon otettiin mukaan Funk and Wagnall’s Standard Dictionary -sanakirjaan vuonna 1898, ja se oli siellä listattuna vielä vuonna 1964. Se sisällytettiin myös Webster’s Second New International Dictionaryyn, vaikka se puuttuu ensimmäisestä ja kolmannesta sanakirjasta, ja sillä on vielä nykyäänkin kannattajansa.

”Co” keksi feministinen kirjailija Mary Orovan vuonna 1970. ”Co” on yleisessä käytössä Federation of Egalitarian Communities -järjestön tarkoituksellisissa yhteisöissä, ja ”co” esiintyy useiden näiden yhteisöjen säännöissä. Sen lisäksi, että sitä käytetään silloin, kun etuliitteen sukupuoli on tuntematon tai määrittelemätön, jotkut käyttävät sitä sukupuolisokeana kielenä ja korvaavat aina sukupuolisidonnaiset pronominit.

Ze:stä on ehdotettu useita variantteja, joissa on erilaisia objektimuotoja, vastaamaan määrittelemättömän sukupuolen tilanteiden ja transsukupuolisten henkilöiden tarpeisiin. Kate Bornstein, yhdysvaltalainen transsukupuolinen kirjailija, käytti pronominimuotoja ze ja hir kirjassaan ”Nearly Roadkill: an Infobahn erotic adventure” vuonna 1996. Jeffrey A. Carver, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija, käytti pronominia hir romaanissa ”From a Changeling Star” eri sukupuolta olevasta ei-ihmisestä vuonna 1989.

Luettelo tavallisista ja epätyypillisistä kolmansista-persoonan yksikön pronominitEdit

.

.