Kysymys siitä, mikä kieli on joillekin maille lähimpänä latinaa, on ylpeyden aihe, ja tämä pätee erityisesti romaniankieliseen, joka on ylpeä latinankielisestä syntyperästään ja polveutumisestaan, vaikka se sijaitseekin pääosin slaavilaisia kieliä puhuvalla alueella.

Romania itsessään on kiehtova kieli, joka on syntynyt romanikielenä, joka on kehittynyt erillään läntisistä romanikielistä ja voimakkaan slaavilaisen vaikutuksen alaisena.

Kysymys kuuluu, onko sen eristyneisyys muista romanikielistä auttanut pitämään sen lähellä latinaa vai ovatko eristyneisyys ja ulkopuoliset vaikutteet johtaneet siihen, että siitä on tullut muiden romanikielten vieraantunut kaukainen serkku?

Katsotaan ensin, miten romanian kieli päätyi Itä-Eurooppaan.

Romanian kieli syntyi vulgäärilatinasta roomalaisessa Daakian provinssissa, joka perustettiin sen jälkeen, kun keisari Trajanus oli valloittanut sen vuonna 107 jKr. ja joka säilyi roomalaisena provinssina roomalaisten vetäytymiseen asti vuonna 275 jKr. Vaikka roomalaiset olivat Dakiassa alle 200 vuotta, alueella puhutaan edelleen latinaan perustuvaa kieltä. Tosiasia, jota monet kielitieteilijät ovat kutsuneet ihmeeksi ottaen huomioon, että roomalaiset olivat Britanniassa lähes 400 vuotta eikä siellä ole puhuttu latinapohjaista kieltä antiikin jälkeen.

On olemassa kaksi mahdollista teoriaa siitä, miten latinapohjainen kieli on onnistunut säilymään tällä alueella nykypäivään asti. ”Dako-roomalaisen jatkuvuuden teorian” kannattajat ehdottavat, että romanian kieli kehittyi ensisijaisesti latinan kielestä, jota puhuttiin roomalaisessa Dakian maakunnassa Ala-Tonavan pohjoispuolella, ja että tätä kieltä puhuttiin edelleen vuosisatojen ajan nykypäivään asti. Vastakkaisen ”maahanmuuttoteorian” mukaan romanian kieli kehittyi Moesiassa, Pannonia Inferiorissa tai muissa Tonavan eteläpuolisissa maakunnissa, minkä jälkeen maahanmuuttajat muuttivat entiseen roomalaiseen Dakiaan ja toivat kielen sinne.

Kun vulgäärilatina alkoi kehittyä protoromanian kieleksi, entiseen roomalaiseen Dakian maakuntaan alkoi 7.-9. vuosisadan välisenä aikana tulla slaavilaisia uudisasukkaita, ja tämä on syynä siihen, että romanian kielessä on voimakas slaavilainen vaikutus yhdessä sen kielellisten naapureiden vaikutuksen kanssa.

Tämän jälkeen romania vaikenee tuhanneksi vuodeksi. Romanian hallinnollinen kieli oli 1500-luvulle asti vanha kirkkoslaavin kieli, mikä lisäsi entisestään slaavilaista vaikutusta romanian kieleen. Ensimmäinen säilynyt romaniankielinen kappale on Neascun kirje vuodelta 1521.

1800-luvulla romaniankielistä sanastoa pyrittiin yhteistuumin latinoimaan uudelleen ja poistamaan osa slaavilaisesta vaikutuksesta. Ranskaa lainattiin voimakkaasti italian ohella. Tällä pyrittiin tekemään romaniasta ”eurooppalaisempaa” ja tuomaan se lähemmäs romanikielisiä serkkujaan. Itse asiassa Bukarestin kaupunki muokattiin uudelleen, ja sitä kutsuttiin myöhemmin ”Itä-Euroopan Pariisiksi”.

Onko romania siis ulkonäöstä huolimatta romanikieli vai slaavilainen kieli?

Katsottaessa 2500:aa romanian kielessä yleisimmin käytettyä sanaa voidaan huomata, että 75 prosenttia näistä sanoista on romanikielisiä. Tarkempi analyysi osoittaa, että sukutermit ovat 76,9-prosenttisesti latinapohjaisia. Yli 90 % romanikielen funktiosanoista, 80 % adverbeistä ja 68 % adjektiiveista on periytynyt suoraan latinasta. Verrattaessa romanikieliä havaitaan, että lähimpänä romanian kieltä on italia, jonka leksikaalinen samankaltaisuus on 77 prosenttia. Joitakin romanian murteita, kuten Maramureșin ja Oltenian murteita, pidetään kuitenkin lähempänä latinaa, koska niillä on konservatiivisempi sanasto.

Romanian kieli on perinyt noin 10 000 (49 649 sanaan perustuvassa tutkimuksessa) leksikaalista nimikettä esi-isänsä kielestä, latinasta. Nämä käsittävät useimmat yhteiskunnan peruskäsitteet, esim:

• om ”ihminen” (< lat. homo)
• muiere ”vaimo” (< lat. mulier)
• fiu ”poika” (< lat. filius)
• popor ”kansa” (< lat. populus)

Monet sanat ovat muuttaneet paitsi muotonsa myös merkityksensä kehittyessään latinan kielestä romaniaan. Tällaisia ovat mm:

• bărbat ’mies’ (< lat. barbatus ’parrakas’)
• femeie ’nainen’ (< lat. familia ’talouteen kuuluvat ihmiset’)
• inimă ”sydän” (< lat. anima ”sielu”)
• soț ”aviomies” (< lat. socius ”toveri”)

Romanin romanikielen sukutausta on ilmeinen, joten katsotaanpa, kuinka lähellä se on latinaa.

Romanian kieli on säilyttänyt tiettyjä latinan kieliopin piirteitä, jotka ovat kadonneet muista romanikielistä. Yksi latinankielinen elementti, joka on säilynyt romaniassa ja joka on kadonnut muista romanikielistä, on substantiivien morfologinen tapauserottelu, vaikkakin se on supistettu vain kolmeen muotoon (nominatiivi/akkusatiivi, genetiivi/datiivi ja vokatiivi) latinan alkuperäisestä kuudesta tai seitsemästä tapauksesta.

Toisena piirteenä voidaan mainita neutriinisen sukupuolen säilyttäminen substantiiveissa, romanian neutriiniset substantiivit voidaan analysoida myös ”monikielisiksi”, mikä tarkoittaa, että ne ovat maskuliinisia yksikkönimessä ja feminiinisiä monikossa. Jotkut kielitieteilijät ovat väittäneet, että tämä malli ja tapauserottelu eivät ehkä ole suoraa jatkumoa latinasta vaan pikemminkin johtuvat sen läheisyydestä muihin Balkanin kieliin, joissa on myös tapauksia. Emme voi olla varmoja, kumpi on totta.

Romanian monikko päättyy vokaaliin (”limba” – kieli, ”limbi” – kielet) kuten italian kielessä, toisin kuin muissa romaanisissa kielissä, kuten espanjassa ja ranskassa, jotka päättyvät monikossa s:ään. On todennäköistä, että romanian ja italian monikkomuodot ovat peräisin klassisen latinan monikon ablatiivipäätteistä.

Romanian kielen on kielitieteilijä Mario Pein vuonna 1949 tekemässä tutkimuksessa todettu olevan 23,5 %:n etäisyydellä latinan kielestä fonologian, taivutuksen, syntaksin, sanaston ja intonaation osalta. Tässä on sen paikka nokkimisjärjestyksessä verrattuna muihin romanikieliin:

Sardinia 8 %,

Italia 12 %,

Espanja 20 %,

Romania 23.5 %,

Okkitania 25 %,

Portugali, 31 %,

Ranska 44 %

Ei siis, kuten näemme, niin lähellä latinaa kuin espanja tai italia, mutta mukavasti edellä ranskaa ja jopa portugalia.

Romanian kieli on romanikielten joukossa epätavallinen määräisen artikkelin suhteen, joka liitetään substantiivin loppuun, kun taas yleensä useimmissa romanikielissä se tulee ennen substantiivia. esim. lupul ja omul latinasta, lupum illum ja homo illum. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että se sijaitsee Balkanin kielialueella. Tämä piirre, eli määräisen artikkelin lisääminen substantiivin loppuun, esiintyy myös esimerkiksi bulgariassa, joka on slaavilainen kieli.

Vulgar Latin Romanian käännös

*romanu român Romanian

*romanu illu românul the Romanian

*romanu illui românului to/for romanialaiset

*romani români romanialaiset

*romani illi românii romanialaiset

*romani illoru românilor romanialaiset

romanialaisille

Romanian, kuten ranskassa ja espanjassa, oli sanoja, jotka johdettiin suoraan latinasta, mutta varhaismodernina aikana he lainasivat sanoja suoraan latinasta tai italiasta/ranskasta, joilla oli sama juuri kuin heidän oman kielensä sanalla. Tässä on joitakin esimerkkejä alkuperäisestä sanasta sekä sen lainatusta latinankielisestä vastineesta Wiktionarystä.

latina	alkuperäiskanta	Lainattu laina
agilis ’nopea’	ager ’nokkela’	agil ’ketterä’	agil ’ketterä’ (< ransk, ital. agile)
aqua	apă ’vesi’	acvatic ’akvaattinen’ (< Fr aquatique)
dens, dentem	dinte ’hammas’	dentist ’hammaslääkäri’ (< Fr dentiste, It dentista)
directus	drept ’suora; oikea’	direct ’suora’ (< Fr direct)
frigidus ’kylmä’ (adj.)	frig ’kylmä’ (substantiivi)	frigid ’kylmä’ (< Fr frigide)
rapidus	repede ’nopea’	rapid ’nopea’ (< Fr rapide, It rapido)

Muita esimerkkejä viimeaikaisista lainoista ovat mm:

• deja ’jo’ (ranskasta déjà)
• jena ’häiritä’ (ranskasta gener)
• medic ’lääkäri’ (latinasta medicus)
• servi ’palvella’ (ranskasta tai italiasta)
• ziar ’sanomalehdet’ (italiasta diario)

Tässä ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta, voimme nähdä romanian kielen koostumuksen ja sen, kuinka uusi osa sen latinankielisestä sanastosta on.

Englanninkielinen teksti:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan tasa-arvoisina. Heillä on järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Romanian – korostetut sanat on johdettu suoraan latinasta:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja samanarvoisina arvokkuuden ja oikeuksien suhteen. Heillä on järki ja omatunto, ja heidän on käyttäydyttävä toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Contemporary English – korostetut sanat ovat ranskalaisia tai italialaisia lainasanoja:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina ihmisarvon ja oikeuksien suhteen. Heillä on järki ja omatunto, ja heidän on käyttäydyttävä toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Romanian kieli, pois lukien ranskalaiset ja italialaiset lainasanat – korostetut sanat ovat slaavilaisia lainasanoja: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina sekä kunnon että oikeuksien suhteen. Heillä on ymmärrys ja järki, ja heidän on käyttäydyttävä toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Romania, pois lukien lainasanat ja lähes sama merkitys:

Kaikki ihmiset syntyvät syntymättöminä ja ovat samanarvoisia arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heillä on ymmärrys ja järki, ja on sopivaa, että he käyttäytyvät toisiaan kohtaan veljeyden luonteen mukaisesti.

Tämä on ollut hieman epäoikeudenmukainen osoitus romanian alkuperästä, kun otetaan huomioon, että osa ranskasta ja italiasta peräisin olevasta sanastosta oli aikansa käsitteitä, ja monet kielet, kuten englanti, ovat lainanneet niitä.

Reilumpi esittely voisi ehkä olla romanikielinen video.

Henkilökohtaisesti, vaikka siinä oli selviä yhtäläisyyksiä ja sanoja, jotka pystyin erottamaan, minun oli melko vaikea seurata sitä. Vaikka romanian kielen oppiminen ei olisikaan uskomattoman erilaista kuin romanikielen puhujien (erityisesti italian kielen) oppiminen, romania on varsin erilainen. Sen suhdetta romanikieliin voisi verrata englannin suhteeseen muiden germaanisten kielten kanssa, ilmeisesti jäsen, mutta keskinäinen ymmärrettävyys ei ole aina taattu.

Edellä mainittu fakta italian kielen 77%:n samankaltaisuudesta romanian kanssa voi olla harhaanjohtava, sillä faktan todennäköinen perusta on Toscanan murteeseen perustuva standardi-italia. Jos tarkasteltaisiin muita italian murteita, erityisesti Etelä-Italian murteita, yhtäläisyydet olisivat todennäköisesti paljon suuremmat.

Sanat kuten bine (”hyvin”), bun (”hyvä”), cu plăcere (”olet tervetullut” -lit. ”mielihyvin”) ja încântat (”iloinen tavatessani teidät” – Sp. encantado Fr. enchanté) tekevät romanian latinankielisen alkuperän hyvin selväksi. Henkilöpronominit, verbien konjugaatiot ja verbien aikamuodot ovat selvästi latinalaisperäisiä eivätkä poikkea muista romanikielistä.

Viimeisenä vertailukohtana on romanikielinen Isä meidän -laulu verrattuna latinaan, espanjaan, ranskaan, aromaniaan (Kreikassa puhuttu romanian murre tai erillinen kieli) ja italiaan.

Romania Tatăl nostru carele eşti in ceruri, sfinţească-se numele tău; vie împărăţia ta, facă-se voia ta, precum în cer aşa şi pre pământ. Pâinea noastră cea de toate zilele dăne-o nouă astăzi, şi ne iartă nouă păcatele noastre precum şi noi iertăm păcatoşilor noştri; şi nu ne duce pre noi în ispită, ci ne scapă de cel rău. Amin.	latina Pater noster, qui es in caelis; sanctificetur nomen tuum; adveniat regnum tuum; fiat voluntas tua, sicut in caelo et in terra. Panem nostrum cotidianum da nobis hodie; et dimitte nobis debita nostra, sicut et nos dimittimus debitoribus nostris; et ne nos inducas in tentationem; sed libera nos a malo. Amen.	Italian Padre nostro, che sei nei cieli, sia santificato il tuo nome, venga il tuo regno, sia fatta la tua volontà, come in cielo così in terra. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme, ja anna meille meidän rikkomuksemme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan, äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Amen
Espanja Padre Nuestro, que estás en el cielo, santificado sea tu nombre; venga a nosotros your reino; hágase tu voluntad, en la tierra como en el cielo. Danos hoy nuestro pan de cada día; perdona nuestras ofensas, como también nosotros perdonamos a los que nos ofenden; no nos dejes caer en la temptación, y líbranos del mal. Amén.	ranska Notre Père qui es aux cieux, que ton Nom soit sanctifié, que ton règne vienne, que ta volonté soit faite sur la terre comme au ciel. Donne-nous aujourd’hui notre pain de ce jour. Pardonne-nous nos offences, comme nous pardonnons aussi à ceux qui nous ont offensés. Et no soumets pas à la temptation, mais délivre-nous du mal. Amen	Aromanian Tată a nostru care eshti în tseru, s-aisească nuam a Ta, s-vină amiraliea a Ta, s-facă vrerea a Ta, ashi cumu în tseru, ashi shi pisti locu. Pânea a noastră atsea di tute dzâlele dă-nă o nau adzâ shi nă li iartă amărtilili noastre ashi cumu li iartămu shi noi unu a altui. Shi nu nă nă du pri noi la cârtire, ma nă aveagli di atselu arău. Amen

Romanialaisilla on paljon syytä olla ylpeä. Heidän kielensä on kestänyt ajan testin huolimatta siitä, että mahdollisuudet ovat jatkuvasti olleet heitä vastaan, ja meille on jäänyt kaunis kieli, joka kertoo oman ainutlaatuisen tarinansa ja kuiskaa meille tarinoita kaukaisesta roomalaisesta menneisyydestä.

La revedere!

en.wiktionary.org

Romanian kieli

>

.